Bohemian hiivuttua
jatkoimme Jussin kanssa kahdestaan biisien väsäilyä.
Usko oli jo loppua, mutta aivan viime hetkellä
RELS-tuotantojengi (jees, se Bogart-yhtyeestä muodostettu)
kiinnostui uusista demoistamme. Iso kiitos jätkille,
kyykytyksemme maksoi vaivan ja saimme kasaan muutaman
kelvollisen biisin. Todella paljon kättä väännettiin
kuitenkin kielestä, mulle ei ensin istunut mitenkään
suomenkielisten tekstien vääntäminen.
1992
alkuvuodesta saimme sitten sopimuksen Sony Musicin kanssa
ja eka sinkku Polku oli samana kesänä ulkona.
Siitä tuli vähän yllättäen
iso hitti, jota seurasi Tässä Talossa. Sen
ensimmäinen esitys oli Syksyn Sävel-kilpailuissa,
joka samalla oli debytointimme TV-ruudussa. Sen jälkeen
rumba oli melkoinen. Asiat eivät enää
olleet omissa käsissä vaan menoa ja säätöä
oli 24h.
1993 julkaisimme
kaikkien kiireiden keskellä uuden levyn, jatkoimme
keikkailua ja lihoimme sekä henkisesti että
fyysisesti. Oli pakko pitää taukoa.
1995 oli aika julkaista
uusi levy, Viides Vuodenaika. Sitä työstettiin
hartaudella uuden tuottajamme Esa Kaartamon voimin saariston
rauhassa. Riski oli kova, olimme onnistuneesti parin
aikaisemman vuoden aikana vesittäneet imagomme
siirappiseksi tyttöjen kiiltokuvayhtyeeksi. Niinpä
tämän levyn myötä ajattelimme näyttää
sen mitä oikeasti olemme. Eihän meitä
tietenkään aikaisemminkaan oltu estetty, mutta
kun ei ollut kokemusta, oli kaikki koettava ja näköjään
kantapään kautta. Levy meni hyvin kaupaksi
mutta keikoille ei eksynyt enää juuri kukaan.
Tilanne oli meille erikoinen ja kun se vuosi oli kierretty,
todettiin että nyt on aika jäädä
tauolle.
Uusia intressejä oli molemmilla; Jussi halusi
kokeilla muutakin musaa ja mä perustin Gramofoni-studion
basistimme Toni Nuotion kanssa. Kokeilumielessä
perustettiin kuitenkin Radionautti-bändi, tehtiin
omakustanteena vaihtoehtorock-levy (onko tollasta termiä
oikeasti?:)) ja katsottiin sekin kortti. Molemmilla
oli kuitenkin oma tie eikä Radionauttia haluttu
sen kummemmin viedä eteenpäin.
2000-luku
|